No, kait sitä voisi lähestyä tuolta 70–80-lukujen taitteesta. Silloin oli joka eteisen pöydällä oranssi laite, jossa oli sellainen pyöritettävä numerovalitsin. Siitä lähti johto seinään ja seinästä tuo johto lähti ulos tolppien kautta aina alueelliseen keskukseen asti. Se laite oli siis puhelin ja sillä pystyi eteisen pöydän äärestä soittamaan käytännössä mihin tahansa maailmassa – jos siis joku siihen soittoon vastasi. Yleensä vastattiin, koska ei se ihan koko ajan soinut. Joskus ei moneen päivään yhtään kertaa. Tietysti sillä edellytyksellä, että satuttiin olemaan hälytysäänen kuuluvuuden sisäpuolella ja reagoitiin ääneen.
No hyvä, siirrytään tähän päivään.
Nykyään jokaisella yli 5-vuotiaalla suomalaisella on taskussaan laite, jolla voi paitsi puhua, myös tehdä kymmeniä, jollei satoja sellaisia asioita, joista tuolloin nelisenkymmentä vuotta sitten ei osattu unelmoidakaan. Missä tahansa ja koska tahansa, kunhan akku on latingissa.
Kun hetkeksi pysähdymme tuon ajatuksen ääreen, niin sama murros on tapahtumassa ympärillämme myös valmistavassa teollisuudessa. Kun asiat digitalisoituvat, ne ikään kuin kutistuvat fyysisesti ja laajenevat sisällöllisesti, sekä menettävät paikka- ja aikasidonnaisuutensa. Ne muuntuvat käsin kosketeltavista, pöydällä pidettävistä kappaleista ja papereista aineettomiksi, digitaalisessa pilvessä sijaitseviksi virtuaalimalleiksi ja ohjelmariveiksi.
Ennen työmiehen piti osata lukea paperipiirustusta. Nyt täytyy osata tulkita virtuaalikappaleen ominaisuudet ja ohjelmakoodin yhteensopivuudet. Koska digitaalinen matka on valmistuksen maailmassa vasta alussa, emme osaa unelmoidakaan mitä kaikkea sillä kykenee vielä tulevaisuudessa tekemään.
Edellistä puhelinanalogiaa käyttäen meillä on valmistuksen näkökulmasta käytössämme keskimäärin ARP-puhelin – siis se laite, joka oli iso, painava, kiinteästi autoon asennettu ja kallis käyttää. Ei ihan vielä kosketusnäyttöinen malli.
Sen vuoksi rakennamme SIXiä, teollisuuden yhteistä kaukoputkea ja linkkuveistä, jonka avulla tulevaisuus on mahdollista kohdata yhteistyössä.
Toimimme yhteisellä näkemyksellä, toinen toisiltamme oppien – tutkimusta ja globaalia toimintaympäristöä unohtamatta.
Jussi Viljanen
Kirjoittaja toimii Tampereen yliopiston innovaatiopalvelut ja kumppanuudet -yksikössä tittelinään yritysyhteyspäällikkö.