Maailman isoimmat koneenrakentajat esittelivät uutuuksiaan BAUMA-messuilla Münchenissä lokakuussa. Suomalaiset erottuivat edukseen. Isoja toimijoita analysoidessa oli helppo tunnistaa selkeitä kaikkia yhdistäviä kehityssuuntia. Toimijat sen sijaan erottuivat toisistaan erityisesti lähestymisessään digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin.
BAUMA-messut ovat maailman johtava rakennuskonemessutapahtuma, jossa 3200 näytteilleasettajaa 60 eri maasta esittelivät uutuuksiaan yli 495 000 vierailijalle.
Paikalla oli runsain määrin myös Suomalaisia näytteilleasettajia uutuuksineen, kuten Avant Tecnon julkistamat sähkökuormaajat, joissa käytetään uuden sukupolven huipputurvallisia Avant OptiTemp -akkupaketteja ja AGCO Powerin täysin uudelleen suunnittelema AGCO Power CORE dieselmoottoriperhe, jossa on valmius tulevaisuuden vaihtoehtoisille polttoaineille.
Isoilla messuilla on mahdollista päästä näkemään alan trendit ja kehityksen suuntaviivat. Paikalla oli näyttävästi esillä paitsi maailman suurimmat koneenrakentajat myös laaja joukko pienempiä toimijoita.
Teimme pienen analyysin näkemästämme seuraavista teemoista:
Sähköistyminen
Vety ja vaihtoehtoisten polttoaineiden nousu
Digitaalisuuden mahdollistamat palvelut
Toimijoiden roolitukset
Analyysit perustuvat pääsääntöisesti havaintoihin isojen toimijoiden ständeiltä – kaikkia 3200 näytteilleasettajaa ei ollut mahdollista käydä läpi.
1. Sähköistyminen – läsnä kaikkialla, mutta vasta ensiaskelein
Sähköistyminen näkyi messuilla isosti. Pienissä, urbaaneissa ympäristöissä toimivissa työkoneissa sähköisiä versioita on ollut toki saatavilla jo kaupallisestikin. Nyt myös raskaammissa päässä, käytännössä kaikilla suuremmilla toimijoilla, oli esillä sähköinen kone.
Valtaosassa tapauksista kyseessä oli kuitenkin ensimmäisen vaiheen konsepti eikä siten sähköistyksen mahdollistamia hyötyjä kytkeytyen itse koneen rakenteeseen tai toimintaan oltu laajamittaisesti hyödynnetty.
Harvalla sähkökäyttöiset koneet olivat vielä sarjatuotannossa. Tällä saralla siis vaikutti siltä, että kehitys on isojen koneiden osalta vasta alkuvaiheessa. Tuotanto on vasta lähdössä käyntiin.
Suunnittelun näkökulmasta ilmeistä oli, että sähköistymisen suuria hyötyjä tullaan näkemään vasta seuraavien akkukäyttöisten koneiden kohdalla, kun suunnittelussa uskalletaan päästää irti vanhoista rajoitteista.
2. Vety ja vaihtoehdot – vaihtoehtoja tutkitaan
Bauman innovaatiopalkinnon tänä vuonna 2022 sai Liebherr vetykäyttöisellä kaivinkoneellaan. Ansaitusti niin, sillä muilla ei vielä vetykäyttöistä konetta ollut esitellä. Vety oli esillä paitsi jo aiemmin mainitun AGCO Powerin moottorijulkistuksessa, myös siellä täällä erilaisissa komponenttitoimittajien ratkaisuissa. Isosti vety ei kuitenkaan ollut näkyvillä. Sen sijaan Liebherr toi kiinnostavalla ja hyvin realistisella tavalla esiin myös laajemmin tutkimustaan erilaisten vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntämisessä.
He toivat esille, etteivät voi sitoutua vain yhteen ratkaisuun, koska koneilla on niin paljon erilaisia käyttökohteita ja -tapoja. He kuitenkin visualisoivat selkeästi eri vaihtoehtojen energiatiheyden – eli tilavuuden, joka tarvitaan saman käyttövoiman aikaansaamiseksi (katso kuva alla). Diesel ja HVO (Hydrotreated Vegetable Oil) ovat selkeästi energiatiheimpiä.
Kaiken kaikkiaan vaihtoehtoisista energiamuodoista ja käyttövoimista ei akkujen lisäksi ollut vielä paljon näytettävää. Tutkimusta tehdään kyllä sekä koneenrakentajien että moottori- ja komponenttivalmistajien tahoilta, mutta vasta aika näyttää missä sovelluksissa mm. vedystä saadaan paras hyöty irti.
3. Digitaalisuuden mahdollistamat palvelut – tässä näkyivät suurimmat erot
Digitaalisuus näkyi messuilla yllättävän vaatimattomasti ottaen huomioon asiantuntijoiden jo vuosia jatkuneet puheet siitä, kuinka kasvu perinteisille koneenrakennusalan yrityksille tulee nimenomaan digitalisaatiosta. Pääpaino messuissa oli ehdottomasti koneissa.
Digitalisaation mahdollistamia palveluita oli kuitenkin tuotu messuja varten esille. Moni digipalveluista oli saatu valmiiksi juuri messuja varten – ei päivääkään ennen. Lähestymistavat palveluissa olivat kuitenkin hyvin moninaiset. Alla muutamia esimerkkejä koneen käyttäjän tueksi tuotettuja sovelluksia:
· Kuljettajan digisovellus, jolla saa koneen ohjainten käyttöohjeet näppärästi kännykällä kuvan ottamalla (Liebherr)
· Varaosien tilaaminen suoraa verkkopalvelun kautta (Catepillar)
· Käyttäjän oma app, jolla voi seurata koneen käyttöä (Doosan)
Kaiken kaikkiaan yleistä kaikille koneiden ja kone-fleettien hallintaa tukeville sovelluksille oli keskittyminen rakennusalueen hallintaan, koneiden tuottavuuden hallintaan sekä huollon hallintaan.
Rakennusalueen hallinta (site planning, smart construction) oli aihe, jossa toimijat todella erottautuivat toisista ja jossa tarjontaa on myös konevalmistajien ulkopuolella. Koneiden tuottavuuden ja huollon hallinnassa jokainen pyrki pitämään langat omissa käsissään, vaikka datan jakaminen nähtiinkin tulevaisuuden mahdollisuutena (tai pakkona).
Tuottavuus- ja huoltosovelluksissa yhteistä kaikille oli tukeutuminen lähinnä 300 tunnin huoltosykliin ja ennakoivan huollon tarvitseman datan puuttuminen (dataa siirtyi lähinnä käyttötunnit, sijainti, jne). Verkkokauppaintegraatio ei ollut monellakaan vielä paikallaan varaosia varten.
Digitaalisuus näkyikin sitten täysin omalla tasollaan ”Smart construction site” ratkaisuita verrattaessa. Tähän kenttään on erilaisia toimijoita koneenrakentajien ulkopuolelta, ja ratkaisuja on mitä moninaisempia ja hienostuneempia. Koska tämä teksti keskittyy enemmän koneenrakentajiin, ei tähän osa-alueeseen puututa tämän enempää.
4. Toimijoiden roolitukset – strategioissa eroja
Eri koneenrakentajien valitsemat strategiat sekä vihreässä siirtymässä että ennen kaikkea digitalisaation edistämisessä erosivat toisistaan merkittävästi. Vihreän siirtymän osalta erot olivat pienempiä: lähinnä vivahde-eroja siinä, kuinka varhain ja kuinka suurella intensiteetillä sähköistys oli otettu koneensuunnittelun keskiöön.
Toimijoista erottuivat innovaattorit ja aikaiset omaksujat, sekä myös toisaalta myöhäisemmät omaksujat, jotka hekin olivat kuitenkin saaneet sähköiset koneet messuille näytille.
Suurimmat erot erilaisissa strategioissa näkyivät digitaalisuuden hyödyntämisessä. Panostuserot esimerkiksi fleet management -sovelluksiin olivat huomattavat. Toisten sovellusten näyttäessä opiskelijoiden harjoitustöiltä oli toisilla näyttävät ja käytettävät sovellukset verkkokauppaintegraatioineen.
Joskin on huomattava, että tässä edistyneimmätkään eivät varsinaisesti olleet kovin pitkällä. Toimintamalleissa oli myös eroja, toiset valmistajat tarjosivat digipalvelut täysin ilmaiseksi ja toisilla käyttöoikeuden sai kuukausi- tai vuosimaksulla.
”Smart construction site” kokonaisuuden haltuunotto erotteli koneenrakentajia entisestään. Edistyneimmät esittelivät drone -laserkeilauksen hyödyntämistä maanrakennustyömaan seuraamisessa. Dronen keräämän pistepilven avulla muodostetaan reaaliaikainen visualisoitu tilannekuva, jota voidaan verrata työmaasuunnitelmaan.
Harva isokaan toimija oli lähtenyt rakentamaan omaa järjestelmää, eli toisin sanoen oli päättänyt pitäytyä vahvasti laitetoimittajana ja keskittyä vai aivan lähellä oleviin digitaalisiin ratkaisuihin. Isoista toimijoista kuitenkin Doosan ja Komatsu olivat erityisesti panostaneet tähän kategoriaan yhteistyössä ulkoisten toimijoiden kanssa. Komatsun tapauksessa Smart Construction -niminen kokonaisuus toimi irrallaan Komatsusta varmistaen oman toimintakulttuurinsa ja fokuksen digitaalisen järjestelmän kehittämiseen.
Smart construction site -sovellusten kehittäminen vaatii paljon osaamista, ymmärrystä, ison investoinnin ja luottoa omaan sovellukseen, jotta se kannattaa. Jännä nähdä, miten riskinotto toimialan sisällä tuottaa tulosta verrattuna koneenrakentajien ulkopuolelta tulleisiin ratkaisuihin.
Yhteenveto
Kaiken kaikkiaan messuilta on selkeästi havaittavissa toimialan käynnissä oleva murros. Käyttövoimien muutoksen lisäksi digitaalisen kehityksen nopeus haastaa toimijoita löytämään oman roolinsa kokonaiskuvassa.
Koneenrakentajat tarvitsevat myös täysin uudenlaista kulttuuria digitaalisten ratkaisuiden markkinoille tuomiseksi nopeasti ja asiakastarpeisiin vastaten. Tässä voisi olla suomalaisille digitoimijoille mahdollisuus.
Teksti: Heini Wallander, Business Tampere. Asiantuntijoina mukana Ari Lylynoja (Business Tampere), sekä Harri Nieminen ja Johannes Hyrynen (VTT)
Kuvat: Heini Wallander