SIX MWM infratyökokonaisuus: kohti sujuvampaa infra-teollisuus-yhteistyötä

Feb 24
4 min read

Suomessa on valtava määrä erilaisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinfrastruktuureja, mutta potentiaalisilla infrojen hyödyntäjillä on tunnistettu olevan hankaluuksia löytää niiden pariin. Toimijoilla on kuitenkin yhteinen tahtotila parantaa tätä tilannetta: infratoimijoilla on kiinnostusta kasvattaa infrojensa käyttöastetta, ja yritykset ovat kiinnostuneita hyödyntämään jo olemassa olevia infroja tehokkaammin omassa toiminnassaan.

TKI-infrojen ja yritysten yhteistyön kehittämiseen kannustaa myös Teknologiateollisuuden elokuussa 2025 julkaisema liikkuvien työkoneiden toimialan kansallinen kasvustrategia, jossa asetettiin toimialalle kunnianhimoiset tavoitteet seuraavalle kymmenelle vuodelle:

toimialan liikevaihdon kolminkertaistaminen
toimialan työllistävyyden tuplaaminen
ja Suomen nostaminen toimialan globaaliksi ajatusjohtajaksi.

Strategiassa on tunnistettu myös infrojen sekä infrojen ja teollisuuden yhteistyön merkitys toimialan tulevaisuudelle ja kasvulle.

TKI-infrastruktuurien laajempi hyödyntäminen tukee suoraan myös Valtioneuvoston vuonna 2024 asettamaa tavoitetta nostaa tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Infrojen rooli on keskeinen tutkimustulosten jalostamisessa innovaatioiksi yritysten käytännön tuotekehityksen ja pilotoinnin kautta. Yhteistyön kehittämisellä onkin mahdollisuus kiihdyttää erityisesti pk- ja kasvuyritysten TKI-työtä.

Nämä seikat motivoivat SIX Mobile Work Machines -klusteria toteuttamaan infrastruktuurityökokonaisuuden, jonka tavoitteena on ollut verkottaa toimialan infratoimijoita ja yrityksiä, sekä parantaa yhteistyön edellytyksiä. Työstä syntyi liikkuvien työkoneiden toimialaan liittyvien infrojen kartoitus sekä TKI-infrastruktuurien ja teollisuuden yhteistyön pelikirja. Työn tulokset on julkaistu klusterin nettisivulla. Samalta sivulta löytyy myös tallenne 10.2.2026 pidetystä webinaarista, jossa esiteltiin työn tuloksia sekä keskusteltiin työn mielenkiintoisimmista löydöksistä.

Työssä syntyneet infrakartoitus ja pelikirja parantavat yhteistyön edellytyksiä

Infratyökokonaisuuden toteuttaminen aloitettiin keväällä 2025 tarkastelemalla nykytilaa ja kartoittamalla olemassa olevia liikkuvien työkoneiden toimialaan liittyviä TKI-infroja. Tieto kerättiin internetistä tehdyn selvityksen eli infrojen omien nettisivujen, aiemmin tehtyjen kansallisten selvitysten sekä asiantuntijatiedon perusteella. Listaan tunnistettiin n. 140 suomalaista toimialalle relevanttia TKIO-infraa. Kartoitus sidottiin toimialaan peilaamalla infroja klusterin tiekartalle relevanteiksi tunnistettuihin teemoihin (kuvassa 1), jotka sisältävät muun muassa autonomian ja robotiikan, uuden arvon luomisen datasta sekä ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen. Näin huomioitiin myös infroja, joiden palvelut eivät välttämättä suoraan keskity liikkuviin työkoneisiin, mutta jotka voivat tuottaa arvoa myös tämän toimialan yrityksille linkittymällä toimialan tulevaisuuden teemoihin.

Kuva 1 SIX MWM -klusterin tiekartalle relevanteiksi tunnistetut teemat

Kartoituksen lisäksi infratyöstä syntyi pelikirja TKI-infrastruktuurien ja teollisuuden väliseen yhteistyöhön. Pelikirja toteutettiin yhteistyössä mukana olleiden klusterin jäsenyritysten sekä infratoimijajoukon kanssa. Pelikirjatyöskentelyä varten koottiin infratoimijoiden joukko, jossa oli mukana edustajia yhdeksästä eri TKI-infrasta tai infraorganisaatiosta. Ryhmätyöskentelyn mahdollistamiseksi jouduttiin joukon kokoa rajaamaan, mutta ryhmästä pyrittiin saamaan mahdollisimman monipuolinen: joukossa oli mukana niin yliopistoja, ammattikorkeakouluja kuin kaupallinen toimija ympäri Suomen kattaen erilaisia tutkimusaiheita ja teknologioita.

Mukana olleiden infratoimijoiden ja yritysten kanssa pidettiin kaksi yhteistä työpajaa, joissa keskusteltiin yhdessä pelikirjan tavoitteista ja sisällöistä, sekä organisaatiokohtaiset keskustelut. Näiden perusteella pelikirjan sisällöiksi kerättiin käytännön oppeja ja näkemyksiä sujuvaan infra-teollisuus-yhteistyöhön niin infratoimijoiden kuin yritysten näkökulmasta.

Englanninkielinen pelikirja Playbook for RDI Infrastructure–Industry Collaboration

kokoaa yhteen parhaita käytäntöjä ja suosituksia infrojen ja teollisuuden välisen yhteistyön sujuvoittamiseksi. Pelikirjaa kirjoitettaessa pyrittiin luomaan realistinen kokonaisuus, jonka sisältöihin infratoimijat ja yritykset pystyvät yhteisesti sitoutumaan.

Pelikirjaan on koottu muun muassa tärkeimmät asiat, joista tulisi sopia ennen yhteistyön aloittamista, lyhyet kuvaukset tyypillisimmistä yhteistyömalleista sekä tärkeimmät seikat, joita yrityksen tulee huomioida valitessaan infrakumppania. Lisäksi kirjassa kuvataan osapuolten välisen ymmärryksen lisäämiseksi keskeisiä asioita, joita infrojen olisi hyvä tietää yritysmaailmasta ja joita yritysten olisi hyvä ymmärtää infroista. Vaikka työ toteutettiin liikkuvien työkoneiden toimialan näkökulmasta, sen työkaluja voi hyödyntää toimialasta riippumatta.

Kuva 2 Infratyökokonaisuuden eteneminen käytännössä

Infratyön keskeiset löydökset ja tulosten hyödyntäminen

Infratyön keskusteluissa nousi esiin myös muutamia erityisen kiinnostavia löydöksiä. Yksi keskeisistä havainnoista on, että erilaisilla TKI-infroilla on erilaisia niiden toimintaa ohjaavia mittareita. Erityisesti nousi esiin, että yliopistoilla infrojen käyttö ei yleensä itsessään ole mittaroitava seikka vaan mittareissa keskitytään esimerkiksi tieteellisten tutkimustulosten tuottamiseen. Kuitenkin tutkimuksen tekemiseen tarvitaan infroja, jotka myös synnyttävät esimerkiksi niiden ylläpitoon liittyviä kustannuksia. Pelkästään tutkimukseen keskittyvät mittarit eivät kannusta yritysyhteistyöhön eikä infrojen ja niiden palveluiden aktiiviseen ylläpitoon. Tämän myötä on perusteltua pohtia, olisiko nykyistä mittarointia tarve arvioida uudelleen, jotta se palvelisi tehokkaammin niin infroja, liikkuvien työkoneidentoimialaa ja sen kasvustrategiaa kuin kansallista 4 % TKI-menojen tavoitettakin.

Työn aikana keskusteltiin myös tutkimusdatan jakamisesta ja sen tärkeydestä. Aktiivisempi datan jakaminen edistäisi yhteistyötä eri osapuolten välillä ja mahdollistaisi tutkimuksen jatkumon: hyvin dokumentoidun datan avulla toiset tahot voivat rakentaa aiempien tulosten päälle ilman tarpeetonta toistoa. Laadukkaan sekä aidoista laitteista ja ympäristöistä kerätyn datan tarve ja tärkeys korostuu, kun tekoälyn ja simulaatioiden hyödyntäminen nousee yhä suurempaan rooliin tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Infratyössä mukana olleet organisaatiot kannattivatkin datan jakamista aina, kun se on mahdollista esimerkiksi salassapitosopimusten puitteissa. Tämä edistäisi innovaatioiden syntymistä ja vauhdittaisi uuden tutkimuksen käynnistymistä.

Keskusteluissa esiintyi myös molemmin puolinen toive pitkäjänteisyydelle yhteistyössä. Infrojen suunnalta toivottiin parempaa ja pitkäjänteisempää näkyvyyttä teollisuuden TKI-tarpeisiin infrojen palveluiden ja kyvykkyyksien kehittämiseksi. Samalla tunnistettiin molemmin puolin tarve nykyistä koordinoidummalle infrojen kehitykselle ja näkyvyydelle. Tämä mahdollistaisi turhien päällekkäisyyksien välttämisen sekä huippulaatuisen ja toisiaan täydentävän infrakyvykkyyksien verkoston rakentamisen.

Pitkäjänteisyyttä ja pysyvyyttä kaivattiin myös infrojen osaamiseen. Erityisesti yliopistojen tutkimusinfroissa haasteena on monesti tutkijoiden vaihtuminen, jolloin syntynyt osaaminen ei välttämättä jää ja kumuloidu infraan. Samoin yliopistoinfroissa ei välttämättä ole saatavilla henkilökuntaa tarvittaviin tukitoimintoihin kuten esim. työkoneiden sähköistymisen tutkimuksessa oleellisten korkeajännitejärjestelmien kytkemiseen. Nämä ovat muutamia käytännön esimerkkejä edellä mainituista tutkimukseen keskittyvien mittareiden vaikutuksista käytännön TKI-yhteistyöhön.

Pelikirjan työkalujen toivotaan parantavan infra-teollisuus-yhteistyön edellytyksiä. Pelikirjan tavoitteena on herättää oivalluksia liittyen toimijoiden oman toiminnan kehittämiseen sekä lisätä ymmärrystä eri osapuolten välillä. Koska toimintamallit kehittyvät ja uusia parhaita käytäntöjä opitaan jatkuvasti, pelikirja on suunniteltu eläväksi ja päivitettäväksi dokumentiksi. Näin ollen pelikirjan sisältöihin on mahdollista vaikuttaa vielä jatkossakin.

Pelikirjatyöskentelyssä mukana olivat:

Autonomy & Mobility Lab, Aalto-yliopisto

Eurofins Expert Services Oy

LUT-yliopisto

Automotive Testing Chamber, Metropolia ammattikorkeakoulu

NUVE-LAB, Oulun ammattikorkeakoulu

Innovative Hydraulics and Automation (IHA) Laboratory, Tampereen yliopisto

Autonomous and Intelligent Systems (AIS) Laboratory, Turun ammattikorkeakoulu

Oulun yliopisto ja OuluZone+

VTT

IONCOR Oy

Kalmar Oyj