Konepajakoulun toinen vuosi on startannut. Kokonaiskuvassa vuosi on lyhyt aika, eikä perusfundamenteissa ole tapahtunut muutosta. Edelleen alalle valmistuu pirkanmaalaisista oppilaitoksista n. 200 nuorta vuodessa ja alalta eläköityy 500. Tuota 300 hengen vajetta paikataan erilaisilla työvoima- ja rekrykoulutuksilla ja palkkaamalla työvoimaa maan rajojen ulkopuolelta.
Jotain kuitenkin tapahtui vuoden 2022 aikana. Kevään yhteishaussa Treduun haki ensisijaisia hakijoita 18% enemmän kuin edellisenä vuonna ja koulutusalan aloituspaikkoja lisätään nyt Nokian uudella kampuksella yhdellä uudella aloittavalla ryhmällä.
Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen koulutusmäärä kasvoi kone- ja metallialalla 17%. Kokonaisia perustutkintoja tehtiin vain puolet edellisestä vuodesta, eli räätälöidyt rekrytointikoulutukset kasvoivat merkittävästi. Koulutettiin yritysten tarpeeseen. Suunta on oikea, vaikka vielä riittämätön. Kiihdytetään vauhtia.
Vuonna 2022 Konepajakoulu oli vahvasti näkyvissä niin perinteisessä kuin sosiaalisessa mediassakin. Toteutetulla artikkeli- printti- ja digimainonnalla tavoitettiin n. 1,5 miljoonaa silmäparia. Maksetulla ja kohdennetulla sosiaalisen median kampanjoinnilla toteutettiin hieman vajaa miljoona näyttöä. Tänä vuonna yritykset ja osaajat tulevat näkymään enemmän.
Vain sitä kautta valmistavan teollisuuden todellinen kuva ja houkuttelevuus voidaan tuoda esiin. Konepajakoulun ilmeen alla tullaan tekemään läpi vuoden yrityskohtaisia artikkeli- ja videotuotantoja, joita nostetaan eri sosiaalisen median alustoilla esiin.
Osaamiskartoitus kannattaa tehdä
Konepajakoulun tavoitteisiin kuuluu myös jatkuvan oppimisen kehittäminen. Ensimmäisenä vuotena on paneuduttu varsinkin koneistukseen ja luotu työkalu, jolla yritys voi kartoittaa henkilöstönsä osaamista. Työkalu sopii myös rekrytointitilanteessa uusien työntekijöiden osaamisen kartoittamiseen.
Tuloksena on henkilökohtaisia osaamiskarttoja, joiden yhdistelmästä syntyy kokonaiskuva yrityksen osaamisesta. Se konkretisoi osaamistarpeet ja avaa yrityksen johdolle konkreettisesti, missä oikeasti mennään, mitä osaamista kenelläkin on ja onko sitä vaarassa kadota esimerkiksi eläköitymisten mukana.
Konepajakoulu saa syntyvän osaamisdatan anonyyminä, jolloin se voi luoda kokonaiskuvaa alueellisesta osaamisesta. Datan pohjalta suunnitellaan ja toteutetaan täydennys- ja lisäkoulutuksia.
Koulutustarpeet ovat olleet tähän asti yrityskohtaisia, ja koulutukseen lähetetään yleensä yksi henkilö kerrallaan.
Nyt saamme datan perusteella tietoomme yksityiskohtaisiakin koulutustarpeita ja minkä kokoista yritysjoukkoa ne koskevat. Voimme hankkia vaativampia koulutuksia ja toteuttaa niitä kustannustehokkaasti. Osaamiskartoista hyötyvät lähinnä pk-yritykset, jotka voivat tehdä niiden perusteella 2–3 vuoden henkilöstön koulutussuunnitelmia.
Peer Haataja
Johtaja, Tampereen Kauppakamari
Edunvalvonta ja vaikuttaminen
