Tupakka-askin kannesta tekoälyyn – uusi tapa valmistella yrityksen päätöksiä
Yritysten päätöksiä on aina tehty kokemuksen, käytettävissä olevan tiedon ja joskus melko karkeidenkin laskelmien perusteella. Tekoäly tuo tähän kiinnostavan muutoksen: yhä pienemmillä resursseilla voidaan tarkastella asioita, joiden selvittäminen olisi aikaisemmin vaatinut paljon enemmän työtä ja erityisosaamista. Mitä tämä voisi tarkoittaa suomalaisille pk-yrityksille?
Jokin aika sitten pohdin aurinkopaneelien hankkimista omaan talooni. Mietin, kannattaisiko paneelit asentaa katolle vai seinälle, kuinka paljon niistä olisi todellisuudessa hyötyä ja olisiko koko investointi ylipäätään järkevä. Tavanomainen tapa lähestyä asiaa olisi ollut vertailla tarjouksia, tehdä muutamia laskelmia taulukkolaskentaohjelmalla ja yrittää muodostaa niiden perusteella jonkinlainen kokonaiskuva.
Päätin kuitenkin kokeilla, mitä saisin aikaan tekoälyn avulla. Muutamassa tunnissa rakensin sen avustuksella laskentatyökalun, johon pystyin syöttämään tietoja muun muassa katon kaltevuudesta, rakennuksen ilmansuunnista, käytettävissä olevasta pinta-alasta, sähkönkulutuksesta, sijainnista ja lumiolosuhteista. Mukaan sai myös taloudellisia muuttujia, kuten hankinnan hinnan ja rahoituskustannukset. Näitä tietoja muuttamalla pystyin vertailemaan erilaisia toteutusvaihtoehtoja ja tutkimaan, millaisilla oletuksilla investointi voisi kannattaa.
En väitä, että näin syntynyt ohjelma olisi ollut valmis tai kaikilta osin virheetön. Tekoäly voi hyvinkin ymmärtää jonkin asian väärin, käyttää puutteellisia oletuksia tai tehdä virheitä laskentaan tarvittavassa ohjelmakoodissa. Silti kokemus oli aika pysäyttävä. Olin saanut muutamassa tunnissa aikaan työkalun, jonka rakentamiseen minulta olisi perinteisin ohjelmointimenetelmin kulunut todennäköisesti viikkoja. Vielä kiinnostavampaa oli, että pystyin sen avulla huomioimaan asioita, joita en olisi itse tajunnut tai osannut, saati sitten ehtinyt tai jaksanut, ottaa mukaan tavalliseen laskelmaan.
Tästä kokeilusta ajatukseni siirtyivät yritysten päätöksentekoon. Jos yksittäisen ihmisen on nykyisin mahdollista rakentaa tällaisia työkaluja varsin pienellä vaivalla, millaisia mahdollisuuksia se avaa pk-yrityksille, joissa joudutaan jatkuvasti tekemään paljon suurempia ja monimutkaisempia ratkaisuja?
Tekoälyn mahdollisuudet ulottuvat paljon sähköpostien kirjoittamista pidemmälle
Tekoälystä puhuttaessa ensimmäiset esimerkit liittyvät usein sähköpostien muokkaamiseen ja erilaisten raporttien ja dokumenttien laatimiseen. Ne ovatkin hyviä käyttötapoja, ja niissä tekoälyn nopeutta on vaikea voittaa. Kun tiedät, mitä haluat sanoa ja kenelle, saat aikaan hetkessä käyttökelpoisen tekstiluonnoksen. Moni on varmasti jo kokeillut, kuinka paljon aikaa tällaisissa arkisissa tehtävissä voi säästyä.
Seuraava askel on hyödyntää tekoälyä tiedon löytämisessä ja soveltamisessa. Ajatellaan esimerkiksi teollisuusyrityksen kunnossapitoa. Työntekijä kohtaa laitteen vikatilanteen ja tarvitsee nopeasti juuri kyseiseen laitteeseen liittyvän ohjeen. Perinteisesti oikeaa tietoa saatetaan etsiä käyttöohjeista, verkkolevyiltä tai yrityksen tietojärjestelmistä, eikä se välttämättä (ikinä) löydy kovin helposti. Tekoälyyn perustuva ratkaisu voisi tunnistaa laitteen kuvasta, hakea juuri siihen liittyvät dokumentit järjestelmistä ja auttaa löytämään oikean toimintaohjeen, jonka avulla edetä. Työntekijän ei tarvitse käyttää kohtuuttomasti aikaa tiedon etsimiseen, vaan hän pääsee nopeammin varsinaiseen työhön.
Minusta vielä suurempi potentiaali liittyy kuitenkin siihen, mitä tapahtuu, kun siirrytään yksittäisistä työtehtävistä yrityksen johtamiseen ja päätöksentekoon. Yrityksissä on kautta aikojen tehty päätöksiä vankan kokemuksen ja sillä hetkellä käytettävissä olevan tiedon perusteella. Joskus isoakin investointia on hahmoteltu ruutupaperille tai laskelmia on tehty tupakka-askin kanteen. Näin on syntynyt varmasti hyviäkin ratkaisuja, eikä yrittäjän kokemuksen ja intuition arvo ole kadonnut mihinkään vielä tänäkään päivänä. Mutta nyt sen tueksi voidaan rakentaa nopeasti välineitä, joiden avulla mahdollisia vaihtoehtoja pystytään tarkastelemaan huomattavasti monipuolisemmin.
Tässä on mielestäni yksi olennainen muutos. Kun laskelmien ja vaihtoehtojen selvittämisen vaatima työmäärä pienenee, voimme käyttää enemmän aikaa sen pohtimiseen, mitä oikeastaan haluamme saada selville. Tekoäly pystyy käsittelemään valtavasti tietoa, mutta se ei voi tietää, mikä juuri meidän yrityksellemme on tärkeää, ellemme osaa sitä sille kertoa. Hyvien kysymysten esittäminen ja oikean ongelman tunnistaminen nousevat entistä tärkeämpään asemaan.
Pienellä yrityksellä ei voi olla asiantuntijaa jokaiseen kysymykseen
Pk-yrityksissä päätöksenteko on usein hyvin käytännönläheistä. Samat ihmiset joutuvat miettimään tuotantoa, asiakkuuksia, investointeja, taloutta ja tulevaisuuden kehittämistä. Samalla toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja huomioon otettavien asioiden määrä kasvaa. Esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi, materiaalien alkuperä, energiatehokkuus ja erilaiset vastuullisuusvaatimukset voivat tuoda päätöksentekoon kysymyksiä, joihin yrityksen omasta organisaatiosta ei löydy valmista osaamista.
Tässä tekoälystä voi tulla varsin hyödyllinen apuväline. Yritykselle voidaan rakentaa sen omaan toimintaan ja luotettaviin tietolähteisiin perustuva tekoälyavustaja, joka auttaa selvittämään esimerkiksi juuri tuotteen ympäristövaikutuksiin liittyviä kysymyksiä tai tunnistamaan, mitä asioita jonkin uuden vaatimuksen täyttämiseksi pitäisi huomioida. Kyse ei ole siitä, että tekoäly korvaisi varsinaisen asiantuntija-arvion, mutta jos vaihtoehtona on se, ettei asiaan pystytä perehtymään juuri lainkaan, jo tekoälyavustajan alustavalla selvitystyöllä ja oikeiden kysymysten tunnistamisella voi olla huomattava arvo yritykselle.
Yhtä kiinnostavana pidän tekoälyn mahdollisuuksia yrityksen oman toiminnan ja historian tarkastelussa. Ajatellaan vaikkapa konepajaa, joka on vuosien aikana toteuttanut suuren määrän erilaisia asiakasprojekteja. Yrityksessä tunnetaan oma tekeminen, mutta kokonaiskuvan muodostaminen vahvuuksista ja mahdollisista uusista liiketoimintasuunnista voi olla vaikeaa. Mitä jos tekoälyn avulla käytäisiin läpi aikaisempia projekteja, asiakkuuksia ja osaamista ja yritettäisiin tunnistaa niistä yhteisiä piirteitä joissa on onnistuttu erityisen hyvin? Löytyisikö jokin uusi vahvuus, jota yrityksessä ei ole itse osattu pitää erityisenä? Tai jokin asiakasryhmä, jolle olemassa olevaa osaamista kannattaisi lähteä tarjoamaan aivan uudella tavalla?
Tekoälyltä voisi pyytää ehdotuksia mahdollisista kehityssuunnista ja jatkaa niiden pohjalta keskustelua. Millainen markkina kyseiselle osaamiselle voisi olla? Mitä kilpailijoita alueella toimii? Mitä uutta yrityksen pitäisi oppia, jotta se voisi lähteä tavoittelemaan tällaista liiketoimintaa? Vastaukset eivät tietenkään ole valmiita strategioita, mutta parhaimmillaan tekoäly voi kuitenkin nostaa esille näkökulmia, joita ei muuten olisi tullut ajatelleeksi, ja auttaa arvioimaan niiden soveltumista omaan toimintaan.
Päätöksiä ei pidä ulkoistaa tekoälylle
Kaikessa tässä on hyvä muistaa, ettei tekoäly ole erehtymätön. Se voi antaa vakuuttavan kuuloisia vastauksia myös silloin, kun sen lähtötiedot ovat puutteellisia tai johtopäätökset virheellisiä. Mitä tärkeämmästä päätöksestä on kyse, sitä tärkeämpää on ymmärtää, mistä tulokset tulevat ja millaisiin oletuksiin ne perustuvat. Tekoälyn tuottama laskentamalli tai analyysi on hyvä lähtökohta jatkotarkastelulle, mutta ei kuitenkaan aukoton totuus tai pelkästään riittävä peruste investointipäätökselle.
Yrityksen kannattaa myös miettiä, millaisilla välineillä tekoälyä hyödynnetään. Tehokkaat pilvipalvelut ovat helppo tapa päästä alkuun, mutta luottamuksellisen yritystiedon käsittelyssä niiden tietosuojan ja käyttöehtojen on oltava kunnossa. Vaihtoehtona on myös omassa laiteympäristössä käytettävä lokaalitekoäly, jolloin tiedon käsittelyä voidaan hallita tarkemmin. Monelle yritykselle toimiva ratkaisu saattaa lopulta olla näiden yhdistelmä.
En haluaisi, että keskustelu jää jumiin pelkästään yritykselle tarjottaviin teknisiin ratkaisuihin tai tekoälyn riskeihin. Minusta olennaisesti paljon kiinnostavampi kysymys on, miten tekoäly voisi auttaa yrityksen ihmisiä ajattelemaan paremmin ja käyttämään aikaansa järkevämmin. Jos raporttien laatimiseen, tiedon etsimiseen ja erilaisten rutiinien hoitamiseen kuluu vähemmän aikaa, silloin sitä voi hyödyntää enemmän vaihtoehtojen arvioimiseen, toiminnan kehittämiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun sekä ennakointiin. Tekoäly voi myös auttaa pilkkomaan jonkun suuren haasteen pienemmiksi, helpommin nielaistaviksi tehtäviksi ja ehdottaa, missä järjestyksessä asioissa kannattaisi edetä.
Tekoälyn äärimmäisen nopea kehitys tekee tilanteesta yrityksille yhtäaikaa sekä kiinnostavan että hankalan. Kaikkea ei ehdi seurata eikä jokaista uutta työkalua kannata ottaa käyttöön vain siksi, että se on uusi. Toisaalta mahdollisuuksien sivuuttaminenkin voi tulla kalliiksi, kun kilpailijat oppivat tekemään asioita nopeammin tai valmistelemaan päätöksiään aiempaa perusteellisemmin. Yksi tapa pysyä mukana on, että yritys lähtee tekemään korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden kanssa yhteistyötä. Se tarjoaa helpon tavan kokeilla teknologian mahdollisuuksia ja tutustua erilaisiin teknisiin ratkaisuihin ja miettiä mitkä niistä soveltuisivat omaan käyttöön.
Oman aurinkopaneelikokeiluni suurin opetus ei lopulta ollut se, millainen paneelijärjestelmä kannattaisi hankkia. Kiinnostavampaa oli huomata, kuinka paljon aiempaa helpommin pystyin selvittämään ja vertailemaan erilaisia vaihtoehtoja. Sama mahdollisuus on nyt yhä useamman yrityksen ulottuvilla.
En sanoisi, että pk-yrityksen päätöksenteko ilman tekoälyä olisi vielä älytöntä. Mutta jos käytettävissä on väline, jonka avulla asioita voidaan selvittää aikaisempaa monipuolisemmin ja pienemmällä työmäärällä, sen mahdollisuudet kannattaa ainakin tutkia. Saattaa nimittäin käydä niin, että seuraava hyvä päätös syntyy edelleen yrittäjän kokemuksesta ja harkinnasta – mutta huomattavasti parempien lähtötietojen pohjalta.
Tero Tuovinen
Johtava tutkija
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
