Mihin valmistava teollisuus tekoälyä nyt oikeasti käyttää?Kahdeksan organisaation konsortio kokoaa tekoälyosaamista myös pirkanmaalaisten yritysten käyttöön
Valmistavan teollisuuden yritykset pääsevät kokeilemaan tekoälyä omissa prosesseissaan yhteistyössä, jossa tutkimusorganisaatiot ja kehitysyhtiöt tuovat pöytään sen osaamisen, jota yksittäisen yrityksen ei kannata rakentaa itse. Business Tampere on mukana tuomassa tuloksia alueen yrityksien käyttöön.
Kuka tekee ja mitä
SIX ManuGenius -kokonaisuuden toteuttaa kahdeksan organisaation konsortio: TAMK, JAMK, Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto, Savonia, SeAMK, Business Tampere ja Into Seinäjoki. Mukana on 27 yritystä, muun muassa Fastems, Valmet, Ponsse, Harvia, Genelec, Andritz, Hydroline, Nammo ja Pirkanmaan Levytyö.
Työnjako on selkeä. Korkeakoulut ja tutkimusorganisaatiot vastaavat menetelmistä, tilannekuvasta ja kokeilujen teknisestä toteutuksesta. Kehitysyhtiöt, Business Tampere mukaan lukien, huolehtivat siitä, että tulokset päätyvät alueen yritysten saataville. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yritys saa pääsyn konsortion palveluihin ja osaamiseen.
Mistä työ lähti liikkeelle
Toiminta starttasi 26 yrityksen haastattelukierroksella, joista 19 oli pk-yrityksiä. Aineistosta tunnistettiin 70 teemaa ja 25 kategoriaa, ja ne tiivistyivät kolmeen kokonaisuuteen: perusvalmiudet, tuotannon ydinäly ja yritystason prosessiautomaatio.
Toistuva havainto oli, että este ei ole mallien puute vaan käyttökelpoinen data. Tieto on hajallaan järjestelmissä, rajapinnat puuttuvat ja laatu vaihtelee. Yritykset kaipasivat myös käytännön mittaristoa sen arvioimiseen, ovatko ne valmiita tekoälyn käyttöönottoon ja mistä kannattaa aloittaa.
Yhdeksän työryhmää, joissa yritykset määrittävät suunnan
Haastattelusta tehdyn analyysin pohjalta muodostettiin yhdeksän työryhmää: datan hallinta ja hyödyntäminen, tekoälyn käyttöönoton edellytykset, hallinnon ja talouden prosessit, tuotesuunnittelu, tuotannonsuunnittelu ja simulointi, joustava tuotanto ja robotiikka, laatu ja jäljitettävyys, varastonhallinta ja materiaalivirrat sekä tilaus-toimitusprosessi.
Yritys osallistuu näistä tyypillisesti kahdesta neljään ryhmään.
Esimerkkejä käynnissä olevasta työstä:
Tuoterakenne digitaalisen kaksosen tukena. Tuoterakenteeseen liitetään suunnittelutietoa, kuten hitsauspituudet ja pakkaustiedot. Seuraava vaihe on tuotannon päästöjen seuranta.
Vikatilanteiden tunnistus prosessituotannossa. Viiden prosessiyksikön ja 52 mittauspisteen aineistosta tunnistetaan reaaliajassa 20 eri vikatilannetta. Useimmat niistä eivät näy yhden mittarin raja-arvon ylityksenä vaan poikkeavana yhdistelmänä useaa aikasarjaa.
Puheohjattu robottisolu. Käyttäjä kuvaa tehtävän puheella, kielimalli tuottaa koodin ja tallentaa sen myöhempää käyttöä varten. Rinnalla kehitetään ennalta tuntemattomien kappaleiden tunnistusta kevyellä laskennalla.
Kokeiluissa käytetään synteettistä dataa, valmiita datajoukkoja ja yritysten omaa dataa sen mukaan, mikä sopii ongelmaan.
Mitä yritys saa ja miten mukaan pääsee
Osallistuva yritys pääsee edelleen mukaan työryhmiin, se saa opiskelija- ja projektitiimien apua rajattujen ja geneeristyyppisten ongelmien ratkaisemiseen ja se voi vaikuttaa siihen, mitä aiheita käsitellään ja miten tuloksia julkaistaan.
Yhteiset raportit ja tapahtumat ovat avoimia kaikille osallistujille. Kun jaettavia tuloksia saadaan, tilaisuudet ovat ajankohtaista.
Hankkeeseen on mahdollista ottaa vielä muutama yritys mukaan. Pirkanmaalaiset yritykset voivat olla yhteydessä Business Tampereeseen tai suoraan hankkeen koordinaattoriin, Katriin.
Lisätiedot:
Katri Salminen, katri.salminen@tuni.fi
Jouni Myllymäki, jouni.myllyamki@businesstampere.com
