Työkoneen kuljettaminen voi olla toisteista ja vaarallista hommaa. Siksi töille on vaikea löytää tekijöitä. Yliopistot kehittävät yhteistyössä älykkäitä ohjausjärjestelmiä, jotka vastaavat työvoimapulaan.
Ihmiset tulivat nopeasti sinuiksi ruokakauppojen sympaattisten robottilähettien kanssa. Turun yliopiston robotiikan ja autonomisten järjestelmien professori Tomi Westerlund uskoo, että robotteihin tullaan pian tottumaan myös työkavereina.
Robotiikan alalla on sanonta dull, dirty and dangerous, eli tylsää, törkyistä ja turvatonta. Westerlundin mukaan tällaiset työtehtävät siirtyvät pian ihmisiltä roboteille. Se on hyvä uutinen niin talouden kuin työturvallisuuden kannalta.
Turvattomia töitä on historian saatossa tehnyt matalasti koulutettu työväenluokka. Kun koulutus- ja elintaso on noussut, ikäville askareille löytyy yhä vähemmän ottajia. Suomessa työvoimapulaa lisää teollisen alan kasvu sekä ikäranteen muutos.
Westerlundin mukaan Suomeen on saatava nopeasti joko paljon ulkomaista työvoimaa erilaisiin tehtäviin, tai uudenlaisia, entistä tehokkaampia työtapoja. Muuten talouskasvu laahaa eikä yhteiskunta pysty ylläpitämään nykyiseen malliin peruspalveluitaan, kuten jätteiden käsittelyä.
Onneksi suurten liikkuvien työkoneiden kehitys on Suomessa vauhdikasta. Mekaaninen puurtaminen pyritään ulkoistamaan autonomisille koneille, jolloin ihminen voi keskittyä kokonaisuuksien valvontaan ja hallintaan. Se lisää työmukavuutta ja -turvallisuutta.
Westerlund epäilee, ettei robottien yleistyminen myöskään aiheuta suurta närää ihmisissä, joiden työelämään ne vaikuttavat. Kun hanttihommat hoitaviin robotteihin kerran totutaan, ja oma työnkuva muuttuu siistimmäksi ja turvallisemmaksi, harva haikailee ajassa takaisin.
Suomalaiset ovat myös hyviä hyväksymään uusia keksintöjä, Westerlund muistuttaa. Ruokalähettiroboteista tuli hetkessä kansan suosikkeja, joille annetaan liikenteessä tietä, ja jotka autetaan talvisin pois lumihangesta.
Lisää robotteja katukuvaan?
Westerlund ei povaa, millaisia suuria työkoneita on vaikkapa kymmenen vuoden päästä käytössä. Vuosikymmen on hurjan pitkä aika teknologisessa kehityksessä, ja moni asia vaikuttaa moneen, hän perustelee.
Sen Westerlund uskaltaa luvata, että ihmisen läsnäolo työkoneiden ohjaamoissa tulee vähenemään. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yksi kuski kaitsee kymmentä autonomista traktoria samaan aikaan. Osittain tällainen kehitys on jo todellisuutta.
Suomessa on jo alettu myymään robottitraktoreita. Westerlundin mukaan niiden ulkonäköön kestää hiukan tottua, sillä kuskille varattu yläosa puuttuu kokonaan. Tulevaisuuden lapset voivatkin leikkiä muovitraktoreilla, joissa ei ole lainkaan ohjaamoa.
Kaupungilla robottityökoneita tuskin nähdään vielä. Pellolla on helpompi suunnistaa kuin Hämeenkadulla, Westerlund kertoo. Kehitys on kuitenkin nopeaa. Turun yliopistossa on kehitetty muun muassa sisätiloissa itsenäisesti lentävä drooni, joka osaa etsiä säteilylähteitä suljetussa ydinvoimalassa.
Westerlund uskoo, että seuraava askel ihmisten arkeen liittyvässä kehityksessä voi olla se, että ruoankuljetusrobotit siirtyvät maasta ilmatilaan. Samoja teknologioita voi hyödyntää myös suuremmissa laitteissa kuin drooneissa. Näin esimerkiksi mineraalien ja puutavaran logistiikkaa on mahdollista sujuvoittaa suurilla itsenäisesti liikkuvilla työkoneilla.
Tiekartta vauhdittaa kehitystä
Juuri nyt suurten liikkuvien työkoneiden kehitystä vauhdittaa Platform of Excellence -hankkeen myötä kehittynyt roadmap, eli tiekartta. Siihen päivitetään, kuka alalla tekee mitäkin ja miksi. Näin keskeiset pelurit pysyvät kartalla toistensa tekemisistä ja tarpeista.
Tiekarttaa on ollut luomassa kuusi tutkimuskentän toimijaa: Aalto-yliopisto, Lappeenrannan yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja tutkimuslaitos VTT. Lisäksi mukana on lukuisia suomalaisia firmoja suurten liikkuvien työkoneiden alalta.
Hankkeen ansiosta alan kehitystä rahoitetaan Academic Fellows -mallilla. Westerlund kiittelee, että se on helpottanut verkostoitumista ja lisännyt työn näkyvyyttä. Hän kertoo, että yritykset esittävät myös hyviä tutkimuskysymyksiä, jotka eivät ole ilmeisiä akateemisen kuplan sisällä.
Näin tiekartta pitää huolen, että yliopistoissa koulutetaan työvoimaa, jota yritykset aidosti tarvitsevat. Sen auttaa pitämään työkoneiden ja Suomen talouden pyörät pyörimässä.
Read this article in English: https://www.six.fi/post/six-blog-future-work-machines-will-handle-dull-dirty-and-dangerous-work
Tämä teksti on osa juttusarjaa, joka käsittelee Machines Platform of Excellence (PoE) -verkostoa kuuden teeman kautta. Muut viisi teemaa ovat autonomia ja robotiikka, datan luoma uusi arvo, koneiden yhteistyö, kestävät energiaratkaisut ja ihminen osana prosessia.
Teemat perustuvat SIX Mobile Work Machines -klusterin laatimaan tiekarttaan. Klusteriin kuuluvat Ponsse, Epec, Sandvik, Valmet Automotive, Valtra, Kalmar, Normet, Tana, Nokia, Danfoss, Junttan, Hevtec, Cargotec, VTT ja Tampereen yliopisto. Klusteria koordinoi Tamlink.
Tekstit ovat osa EAKR-rahoitteista hanketta Liikkuvien koneiden kaksoissiirtymä (SIX-PoE).
Tomi Westerlund on tutkija ja tekniikan alan järjestö IEEE:n vanhempi jäsen. Tällä hetkellä hän tutkii, kuinka robotit saadaan liikkumaan itsenäisesti parvissa ja ympäröivään maailmaan reagoiden.
Commentaires