Työkoneen kuljettaminen on vaativaa työtä. Parhaillaan kehitetään simulaatioon pohjautuvia teknologioita, jotka tekevät kuskeista etätyöläisiä. Se lisää työn tehokkuutta ja pidentää työuria.
Työkoneen kuljettaja voi kestää arjessaan vastaavaa ärsyketulvaa kuin sotilaslentäjä. Päätöksiä tehdään vauhdilla, kone huutaa ja tärisee, näkyvyys on huono ja virheet voivat johtaa vakaviin seurauksiin. Siksi esimerkiksi hakkuukoneen kuljettajien urat harvoin kestävät yli kymmentä vuotta, kertoo Lappeenrannan yliopiston konetekniikan professori Heikki Handroos.
Handroosin mukaan dieselinkäry voi tulevaisuudessa vaihtua tuulettimen hurinaan ja kahvin tuoksuun, sillä liikkuvista työkoneista kehitetään etäohjattavia ja osin automatisoituja. Se onnistuu simulaation avulla. Alan paras osaaminen Euroopassa löytyy Ruotsista ja Suomesta: etenkin Lappeenrannan yliopistosta.
Handroos kertoo, että työkoneiden etäältä ohjaaminen vähentää työn fyysistä ja henkistä kuormittavuutta merkittävästi. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että myös työkoneen toimintojen automatisointi laskee kuljettajien sykettä ja stressitasoja.
Etäohjattavat laitteet ovat hyväksi myös tuottavuudelle. Se johtuu etenkin siitä, että kuljettaja voi ohjata montaa laitetta samalla työmaalla. Näin työaikaa ei haaskaannu siihen, että kunkin koneen kuski odottaa ohjaamossa omaa työvaihettaan.
Simuloitua näppituntumaa
Etäyhteyden päästä toimivia työkoneita on jo nyt markkinoilla. Ne toimivat pääosin ympäristöissä, joissa koneen on helppo kulkea. Sellaisia ovat esimerkiksi telakat. Kivikossa tai metsässä etäohjattavan koneen on yhä vaikea liikkua.
Handroosin tohtorikoulutettava Victor Zhidchenko näyttää Teamsissa videon, jolla näkyy Lappeenrannan yliopistossa kehitetty työkonesimulaattori. Sitä ohjaa LUT:n opettaja. Kun maisema koneen "tuulilasin" takana vaihtuu, alkaa koneen penkki heilua ja täristä.
Handroos selittää, ettei työkoneen kuski voi luottaa pelkkään näköaistiin. Maansiirtokoneen kuljettajan on tunnettava takamuksellaan, millainen alusta renkaiden alta löytyy. Nosturia ohjaavalle taas on tärkeää tuntea heilumisliike, jonka painava lasti saa työkoneessa aikaan.
Tuntumaa tuovan penkin ohella etäkuskin työtä helpottaa automatiikka. Se toimii samankaltaisella periaatteella kuin vaikkapa henkilöauton ABS-jarrut. Jos kuski on tekemässä virheen tai menettämässä laitteen hallinnan, puuttuu työkone peliin automaattisesti.
Etenkin koulutettujen nuorten etu
Kun työkoneet muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi, vaaditaan kuskeilta nykyistä laaja-alaisempaa ymmärrystä niiden toiminnasta. Se tarkoittaa, että ammattikunnan sosioekonominen tausta tulee ainakin tietyiltä osin muuttumaan.
Näin kävi hiljattain indonesialaisella konttiterminaalilla, johon eräs Handroosin tohtorikoulutettava tutustui. Terminaalille myytiin Suomesta etäohjattavia nostureita. Niitä ohjaamaan ei palkattu rutinoituneita työkonekuskeja, vaan nuoria korkeasti koulutettuja naisia.
Ilmiö johtuu eroista laitteiden ohjattavuudessa, Handroos selittää. Etäältä ohjattavan koneen kuljettaja voi olla käytännöllisempää kouluttaa puhtaalta pöydältä, koska lihasmuistiin ei ole painunut vääränlaisia liikkeitä. Etenkin jos koulutettava tuntee entuudestaan tekniikan alaa.
Teknologian muuttuminen aiempaa monimutkaisemmaksi lisää myös opettajien tarvetta. Tässä auttaa PoE-hankkeesta syntynyt Academic Fellows -toiminta. Sen ansiosta liikkuvien työkoneiden alaa edistävien tohtorikoulutuspaikkojen määrä on moninkertaistunut.
Read this article in English: https://www.six.fi/post/heavy-mobile-machinery-goes-remote-supporting-workplace-well-being
Tämä teksti on osa juttusarjaa, joka käsittelee Mobile Machines Platform of Excellence (PoE) -verkostoa kuuden teeman kautta. Muut viisi teemaa ovat autonomia ja robotiikka, datan luoma uusi arvo, koneiden yhteistyö, kestävät energiaratkaisut ja älykkäät ohjausjärjestelmät.
Teemat perustuvat SIX Mobile Work Machines -klusterin laatimaan tiekarttaan. Klusteriin kuuluvat Ponsse, Epec, Sandvik, Valmet Automotive, Valtra, Kalmar, Normet, Tana, Nokia, Danfoss, Junttan, Hevtec, Cargotec, VTT ja Tampereen yliopisto. Klusteria koordinoi Tamlink.
Tekstit ovat osa EAKR-rahoitteista hanketta Liikkuvien koneiden kaksoissiirtymä (SIX-PoE).
Heikki Handroos on toiminut Lappeenrannan yliopistossa professorina ja Älykkäiden koneiden laboratorion johtajana 1990-luvulta lähtien. Tätä ennen hän toimi Suomen Akatemian tutkimus- ja yliassistenttina.
Comments