Liikkuvat työkoneet tekevät tulevaisuudessa yhteistyötä. Se voi moninkertaistaa työn tuottavuuden. Yhteistyö puskee Suomea kehityksen terävimpään kärkeen.
Suuret liikkuvat työkoneet ovat valtavan teknologisen loikan äärellä. Oulun yliopiston langattoman viestinnän apulaisprofessori Mehdi Rastin mukaan se muuttaa alan toimintamallit juuria myöten.
Historiasta löytyy monia mullistavia teknologioita, jotka ovat kääntäneet yhteiskunnan päälaelleen. Rasti uskoo, että seuraava suuri teknologinen harppaus on kulman takana, ja se liittyy tekoälyyn.
Rastin mukaan edellinen kokemamme IT-mullistus oli 4G-teknologia 2000- ja 2010-lukujen taitteessa. Sen avulla data liikkui aiempaa nopeammin, mikä mahdollisti muun muassa sovellusten ja sähköisen kaupankäynnin räjähdysmäisen kasvun.
Pian 4G:n jälkeen tulivat überit, instagramit, tinderit ja tiktokit. Niiden taloudellinen, kulttuurinen ja poliittinen vaikutus on ollut valtaisa. Rasti uskoo, että koneoppimiseen liittyvät mullistukset tulevat olemaan vähintään yhtä suuria. Muutos voi olla erityisen jyrkkää suurten liikkuvien työkoneiden alalla.
Maapallon väestön jatkuva kasvu lisää painetta rakentamiseen, tavaraliikenteeseen ja jätteiden lajitteluun, joissa kaikissa tarvitaan suuria liikkuvia työkoneita. Se lisää kysyntää etenkin A-luokan laitteille, sillä teknologinen kehitys kasvattaa koneiden tuottavuutta ja energiatehokkuutta.
Rastin mukaan kysyntää moderneille työkoneille kasvattaa myös päästöihin liittyvän lainsäädännön kiristyminen. Euroopassa kasvihuonekaasujen sallitut nettopäästöt määrittää EU:n ilmastolaki. Lain avulla Euroopan unioni pyrkii karsimaan päästöjään alle puoleen vuoden 1990 tasoista vuoteen 2030 mennessä.
Älykoneet oppivat toistensa kantapäiden kautta
Digivihreän siirtymän keskiössä on data. Ennen kuin tulevaisuuden työkone ryhtyy työhön, se kartoittaa muiden koneiden käyttökokemuksia. Datan avulla koneet arvioivat tehokkaimman ja turvallisimman työtavan. Työskentelyn aikana uutta dataa kertyy edelleen.
Rastin mukaan kallionporauslaite voi kerätä tietoa vaikkapa maaperästä, sopivista porauskulmista ja osien kulumisesta. Metsäkone taas voi mitata, millaista puuraaka-ainetta mistäkin ympäristöstä saa. Näin työkoneet kehittävät toisiaan ja oppivat toistensa virheistä.
Älykkään prosessin ansiosta koneiden tehokkuus kasvaa ja osat kestävät pidempään. Työkone voi esimerkiksi itsenäisesti säätää tehoa sen mukaan kuinka kuormittunut sen akku on. Se vähentää komponenttien kulumista, seisokkeja ja onnettomuuksien riskejä.
Mitä enemmän dataa kertyy, sen sujuvammaksi prosessi muuttuu. Autonomiset työkoneet voivat myös tehdä useampaa työtehtävää samanaikaisesti ja jakaa keräämäänsä tietoa esimerkiksi tutkijoiden käyttöön, Rasti kuvailee.
Muutos koskee niin duunaria kuin tutkijaa
Älykkäällä työprosessilla on myös kääntöpuoli: moni työtehtävä tulee katoamaan. Rasti kuitenkin muistuttaa, että ihmiskunnan historia on täynnä murroksellisia teknologioita, eivätkä ihmiset ole koskaan jääneet toimettomiksi. Kehitys luo uusia tarpeita, aloja, töitä ja työnantajia.
Työkentän muutos onkin välttämättömyys. EU:n vuoteen 2040 ulottuvat ilmastotavoitteet vaativat jopa yhdeksänkymmenen prosentin päästövähennyksiä vuoteen 1990 verrattuna. Rastin mukaan tavoitteen saavuttaminen on mahdotonta ilman laajoja rakenteellisia muutoksia. Ne kohdistuvat niin yrityksiin, palkansaajiin kuin tutkijoihin.
Rasti kertoo, että tekoäly tulee siirtämään toisteiset tehtävät koneille kuljettajien vastatessa kokonaisuuksien hallinnasta. Yliopistoissa tullaan hänen mukaansa keskittymään aiempaa vähemmän numeroiden pyörittelyyn, ja enemmän siihen, millaisia kysymyksiä tekoälyltä tulee kysyä ja miksi.
Suomen kannalta kehitys näyttää myönteiseltä. Euroopan tasolla osaamisemme on huippuluokkaa, Rasti kertoo. Tässä ovat auttaneet alan tutkimusta ja kehitystä tukevat rahoitusmallit, kuten Tampereen yliopiston PoE-hankkeesta syntynyt Academic Fellows -toiminta. Se houkuttelee Suomeen Rastin kaltaisia kansainvälisiä osaajia.
Onnistumisista huolimatta lisärahoitukselle on edelleen tarvetta, Rasti muistuttaa.
Tämä teksti on osa juttusarjaa, joka käsittelee Mobile Machines Platform of Excellence (PoE) -verkostoa kuuden teeman kautta. Muut viisi teemaa ovat autonomia ja robotiikka, datan luoma uusi arvo, kestävät energiaratkaisut, älykkäät ohjausjärjestelmät ja ihminen osana prosessia.
Teemat perustuvat SIX Mobile Work Machines -klusterin laatimaan tiekarttaan. Klusteriin kuuluvat Ponsse, Epec, Sandvik, Valmet Automotive, Valtra, Kalmar, Normet, Tana, Nokia, Danfoss, Junttan, Hevtec, Cargotec, VTT ja Tampereen yliopisto. Klusteria koordinoi Tamlink.
Tekstit ovat osa EAKR-rahoitteista hanketta Liikkuvien koneiden kaksoissiirtymä (SIX-PoE).
Kolme vuotta sitten Suomeen muuttanut Mehdi Rasti erikoistuu koneoppimiseen sekä 5G- ja 6G-teknologioihin. Oulun yliopistossa hän tutkii, kuinka älykkäiden työkoneiden käyttämät teknologiat sovitetaan yhteen.
Comments