SIX Mobile Work Machines ja FIMA järjestivät erinomaisen tulosseminaarin Tampereella 4. helmikuuta. Päivän teemana oli työkonealan teollisuuden ja tutkimuksen yhteistyön vieminen uudelle tasolle ja tässä keskiössä vasta julkaistut liikkuvien työkoneiden tutkimuksen tiekartat. Ohjelma koostui seminaariesityksistä ja verkostoitumisesta tutkimuslaitosten osastoilla, jossa kävijät pääsivät tutustumaan tutkimuslaitoskohtaisiin tiekarttoihin.
Erittäin ajankohtaisen ja mielenkiintoisen avauspuheenvuoron piti insinöörieversti evp Jyri Kosola, joka esitteli Ukrainan sodan oppeja teknisen kehityksen laajassa kaaressa. Suuri osa tässä sodassa toteutuneista skenaarioista on ollut ennustettavissa jo vuosikymmeniä sitten – Mooren lain toteuma on luonut mahdollisuuden nykyiseen teknologiseen loikkaan, jota todistamme eri viestimistä lähes päivittäin.
Kiinnostusta yleisössä herätti selvästi myös Kosolan näkemykset ihmisen ja koneiden kuten droonien ominaisuuksista, yhteistyöstä sekä työnjaosta. Puheenvuoron perusteella on selvää, että puolustus- ja liikkuvien työkoneiden teollisuutta yhdistää moni teknologian osa-alue kuten mm. autonomia ja robotiikka, tilannetietoisuus, konnektiviteetti ja kyberturvallisuus sekä mainittu ihmisen ja koneiden yhteistyö.
Katsauksessaan liikkuvien työkoneiden tutkimuksen tilaan Suomessa sekä Miika Kaski Sandvikilta, että Ville Kyrki Aallosta johdattelivat ajatuksia kohti Mobile Machines Academic Fellows -ryhmän paneelikeskustelua. Kaski taustoitti teollisuustarvetta MMAF-ryhmän perustamiselle, missä myös SIX MWM ja FIMA olivat keskeisinä sidosryhminä. Kyrki esitteli ryhmän viimeisimmän ponnistuksen eli liikkuvien työkoneiden tutkimuksen tiekartat. Erityisen merkittävää on huomata, kuinka laajaa alan tutkimus on jo nyt Suomessa, sillä tiekarttatyön aikana tunnistettiin esimerkiksi lähes 500 viimeaikaista tutkimusreferenssiä.
Paneelikeskustelussa Business Tampereen Heini Wallander moderaattorina koitti tiivistää jokaisen monisanaisen tieteentekijän ajatukset kahteen pääkohtaan. Ville Kyrkin lisäksi paneelissa olivat mukana Matti Vilkko, Tampereen yliopisto / Antero Kutvonen, LUT yliopisto / Emil Kurvinen, Oulun yliopisto / Wallace Moreira Bessa, Turun yliopisto sekä Johannes Hyrynen, VTT. Yhteenvetona paneelista voi todeta, että alan suomalaisen tutkimuskentän vahvuus on jo nyt yhteistyön tekeminen sekä tutkimuslaitosten että teollisuuden kesken. Tämä toimii erinomaisena lähtökohtana tavoitteelle kansainvälisesti tunnistetusta ajatusjohtajuudesta ja huippututkimuksen keskittymästä Suomessa.
Tauon jälkeen keskityttiin kolmeen teollisuus-tutkimusyhteistyön esimerkkiin eri tutkimuksesta tuotteeksi -putken vaiheissa. Petri Hannukainen kertoi Valtran parhaillaan käynnissä olevasta tutkimuksellisesta sähkötraktorikehityksestä yhdessä LUT yliopiston kanssa. Tämän jälkeen Juuso Kelkka IONCORilta kertoi Ari Hentusen, VTT kanssa jo tuotteeksi asti päätyneestä akkujärjestelmien kehityksestä, sekä Sami Terho, Konecranes Oyj:ltä EU-projektista koskien hajautettuja IoT- ja ohjausjärjestelmä valmistuksessa ja materiaalihallinnassa.
Lounaan jälkeen teemana oli yrityksiltä vaadittavat kyvykkyydet, jotta akateemista tutkimusta pystytään tehokkaasti hyödyntämään. Tästä tuli kertomaan suuren konevalmistajan näkökulmasta Mikko Valtee Sandvikilta sekä teknologia-alan pk-yrityksen näkökulmasta José Luis Peralta GIM Roboticsilta. Valtee nosti erityisesti esiin, että onnistuneen teollisuus-tutkimusyhteistyön perustana on molemminpuolinen ymmärrys ja hyväksyntä osapuolten omista ja yhteisistä tavoitteista kaikissa tutkimuksen vaiheissa. Peralta puolestaan esitti osuvan huomion, kuinka tutkimustiedossa kiinni olevat teknologiayritykset voivat usein suuryrityksiä ketterämmin skannata uusia teknologioita ja kehittää niistä ratkaisuja yhteistyössä konevalmistajien kanssa.
Näiden yritysesitysten jälkeen Matti Vilkko Tampereen yliopistosta esitteli lyhyesti absorptiivisen kapasiteetin käsitteen uuden tiedon omaksumisessa organisaatiotasolla. Tähän ja edellisiin puheenvuoroihin peilaten Vilkko keskustelutti Valteeta ja Peraltaa. Käsite nähtiin melko teoreettisena, mutta käyttökelpoisena kuvaamaan teollisuus-tutkimusyhteistyötä ja se haastoi ajattelemaan vähän tarkemmin tutkimuksen ja teollisuuden rooleja yhteistyössä.
Lopuksi kuulimme Aleksi Kalliota, CSC:ltä hänen kertoessaan uusimmat kuulumiset LUMI supertietokoneesta ja varsinkin AI Factory-tekoälykokonaisuudesta, joka on tarkoitus käynnistää ensi vuoden aikana. Huomionarvoista on etenkin pk-yrityksille ja startupeille kohdennettavat palvelut.
Yhteenvedon päivästä ja tulevaisuuden näkymät tiivisti VTT:n Johannes Hyrynen, joka kuvasi esityksessään vallalla olevia liikkuvien työkoneiden kehitystyöhön liittyviä trendejä ja ilmiötä systeemisistä haasteista teknologisten ratkaisujen laajaan kirjoon. Myös kestävän kehityksen ulottaminen yli koko arvoketjun sekä digitaalisten ja fyysisten maailmojen liitto edesauttavat koneiden kehittymistä tulevaisuudessa. Esitys käsitteli yliopistojen ja tutkimuslaitosten pitkän tähtäimen aikajanalla nousevia tutkimusaiheita peilaten niitä yritysten tiekartalla esillä oleviin kehitystarpeisiin teemakohtaisesti.
Tutkimuksen tehtävänä on tutkia ja kehittää uusia teknologioita sekä jäsentää tulevien teknologioiden roolia ja kehityspolkuja teollisuuden ratkaisujen syntymisessä. Tutkimuksen tiekartan rooli ajatusjohtajuuden synnyttämisessä on merkittävä ja se toimii oivallisena viitekehyksenä tutkimustahojen yhdistäjänä ja tulevien tavoitteiden määrittäjänä, josta hyvänä osoituksena voidaan jo nyt pitää Academic Fellows ryhmän toteuttamaa mittavaa tiekarttatyötä.
Löydät osan tapahtuman esityksistä täältä (päivittyy):
Lataa liikkuvien työkoneiden tutkimuksen tiekartat täältä:
Kirjoittajat:
Veli-Mikko Mäkelä, Tamlink
Jussi Viljanen, TAU
Johannes Hyrynen, VTT
Comments