Liikkuvien työkoneiden sähköistymistä ja digitalisaatiota tukeva suomalaisen tutkimuksen huippuverkosto SIX Platform of Excellence (PoE) etsii ketteriä tapoja kansainvälisen yhteistyön tekemiseksi. Datan jakaminen tutkimuksen tuloksista ja tutkimusmetodien toimivuudesta mahdollistuu esimerkiksi yhteisissä webinaareissa.
Suomalaisista liikkuvien työkoneiden huippututkimusta tekevistä yliopistoista koostuva Mobile Work Machine Platform of Excellence (PoE) kartoittaa aktiivisesti yhteistyön mahdollisuuksia eurooppalaisten tutkimuslaitosten kanssa. Taustalla vaikuttaa myös työkoneiden valmistajista, heidän teknologiakumppaneistaan sekä tutkimuslaitoksista koostuva SIX Mobile Work Machines -klusteri sekä FIMA Forum for Intelligent Machines.
Tavoitteena on saada suomalaisen verkoston käyttöön parasta mahdollista osaamista ja tutkimusta riippumatta siitä, missä tutkimusta tehdään. Kansainvälisessä yhteistyössä pyritään ketteryyteen.
"Suomessa on jo kovan luokan tutkimusosaamista, ja täydentämällä sitä valikoitujen alan huippututkimuslaitosten kanssa voimme kehittyä edelleen", kertoo Johannes Hyrynen VTT:ltä, joka on yksi yhteistyötä koordinoivista tahoista.
Mukana on lisäksi joukko isoja konevalmistajia teknologiakumppaneineen, viisi suomalaista yliopistoa, sekä Business Tampere ja kehitysyhtiö Tamlink.
"Kansainväliseen yhteistyöhön on olemassa paljon mahdollisuuksia, joista pidempää valmistelutyötä ja rahoituksen hakua edellyttävien tutkimushankkeet ovat vain yksi."
Tiedon jakaminen ei vaadi hanketta
Datan jakamisen mahdollistavat webinaarit ovat yksi toimivaksi havaittu ketterä yhteistyömuoto, jollaisen VTT järjestää kumppaneidensa kanssa jo toistamiseen tänä vuonna. Marraskuussa 2024 järjestettävässä webinaarissa puheenvuoroja pitävät VTT, Tampereen yliopisto sekä Belgialaisen Vrijen yliopiston ja saksalaisen Aachenin yliopiston tutkimuslaitokset, jotka tekevät huippututkimusta sähköiseen liikkumiseen, hydrauliikkaan, voimasiirtoon ja järjestelmäsuunnitteluun liittyen. Webinaarin aiheena on työkoneiden ennakoiva kunnossapito datan avulla.
"Webinaarin tavoitteena on luoda pohjaa syvemmälle yhteistyölle esimerkiksi yhteisten rahoitettujen hankkeiden muodossa. Kun tutkimuskumppanit tunnetaan hyvin, hankkeiden valmistelu helpottuu ja tehostuu", Hyrynen kertoo.
Kesäkuussa järjestetyssä vastaavassa webinaarissa kansainvälisenä kumppanin oli Munchenin teknillinen yliopisto ja aiheena liikkuvien työkoneiden automatisointi. Tulevissa webinaareissa mukaan on tarkoitus kutsua myös alan yrityksiä kertomaan tutkimustarpeitaan.
Yhteistyön mahdollistamaa datan vaihtoa tehdään melko vähän siihen nähden, miten paljon siitä voisi hyötyä, Hyrynen arvioi.
"Webinaareissa tai vaikkapa yhteisissä workshopeissa voidaan jakaa tietoa jo tehdystä tutkimuksesta – sen sijaan, että aletaan perustaa yhteistä tutkimusprojektia, hakea sille rahoitusta ja vasta hankkeen myötä aloittaa tiedon kerääminen", hän kuvaa.
"Tutkimustulosten lisäksi voidaan jakaa tietoa erilaisten tutkimusmenetelmien, mittaustekniikoiden ja ohjelmistojen tai vaikka erilaisten rahoitusmekanismien toimivuudesta.
Online-toteutus mahdollistaa webinaarien järjestämisen ketterästi. Tietyt asiat on tärkeää muistaa valmistelutyössä."
"Jaetun materiaalin on oltava julkista. Yritysten kehityshankkeissa syntyvää dataa ei voi jakaa", Hyrynen painottaa.
Aachenin ja Brysselin yliopistoissa toimivat SIX Mobile Work Machine -klusterin kaltaiset bisnestä ja tutkimusta yhdistävät klusterit, minkä vuoksi ne ovat hedelmällisiä kumppaneita suomalaisverkostolle. Laitoksissa tehdään kiinnostavaa tutkimusta, joista työkoneala ja suomalainen teollisuus voivat aidosti hyötyä.
Suomalainen työkoneisiin liittyvä sovellusosaaminen hyödyttää vastaavasti kumppaneita. Suomessa on vahvaa osaamista erityisesti autonomisten koneiden, tietoliikenneteknologioiden sekä vaihtoehtoistenkäyttövoimien aihealueilla.
Tutkimuslaitteiden yhteiskäyttö avaa mahdollisuuksia
Webinaarien lisäksi SIX-klusterin toimijat ovat järjestäneet tutkijavaihtoa ja -vierailuja sekä suunnitelleet tutkimuksessa tarvittavan infrastruktuurin yhteiskäyttöä.
"Työkonealan tutkimus edellyttää tiloja, laitteita ja koejärjestelyitä, joihin tarvitaan merkittäviä rahallisia investointeja. Tutkimusinfrastruktuurin hyödyntäminen kumppanien kesken avaa paljon mahdollisuuksia, joita selvitämme parhaillamme", Johannes Hyrynen kertoo.
"Laitteiden ja mittaustekniikoiden pilotointi voi myös olla erittäin hyödyllinen yhteistyön muoto. Kaikki tekevät näiden osalta tahoillaan kehitystyötä, jonka testaaminen muilla on aina hyödyllistä."
Tutkijakoulutuksen saralla Suomessa on käynnistynyt liikkuvien työkoneiden tohtoripilottiohjelma, jossa koulutetaan viidessä suomalaisessa yliopistossa lähivuosina 31 tohtoria vastaamaan alan teollisuuden osaamistarpeita vastaamaan.
Yhteisellä vaikuttamistyöllä voidaan myös saavuttaa tuloksia. EU:ssa valmistellaan vuosittain työohjelmia, joiden sisältöön vaikuttamalla voidaan samalla vaikuttaa myös tutkimuksen saamaan rahoitukseen ja alan kehittymiseen. EU:ssa toimii julkisen sektorin ja yritysten kumppanuuksia kehittävä Public Private Partners - ohjelmia, jossa myös työkoneet ovat edustettuna pienellä panoksella.
"Kriittinen massa on tärkeää: jos useampi taho ajaa samaa asiaa, tulokset ovat vaikuttavampia. Yhdessä voidaan vaikuttaa tutkimuksen agendaan sekä myös alaa ohjaavan sääntelyn ja lainsäädännön kehittymiseen", Hyrynen kuvaa.
Kansallisissa tutkimushankkeissa on usein myös paljon kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia.
"Usein rahoittaja edellyttää, että hankkeisiin sisällytetään kansainvälistä tutkimusta – välttämättä potentiaalisen kansainvälisen kumppanin päässä ei kuitenkaan ole käynnissä hanketta, mikä mahdollistaisi hankkeiden välisen yhteistyön. Tällöin ratkaisuja voi olla esimerkiksi tutkijavaihto tai tiedonjako webinaarien muodossa", Hyrynen neuvoo.
"Yhteiset tieteelliset julkaisut ovat myös yksi mahdollinen kansainvälisen yhteistyön muoto. Niihin voi yhdistää eri hankkeiden materiaalia ja tuloksia."
Kansainvälisen yhteistyön rakentamista ollaan tuettu Suomessa kansallisella EAKR-rahoitteisella Innokaupunkien vetovastuuhankkeella ”Suomalainen osaaminen globaalina suunnannäyttäjänä ja johtavana toteuttajana liikkuvien työkoneiden kaksoissiirtymässä” (2021-2024).
Hankkeen projektipäällikkönä toimiva Heini Wallander Business Tampereesta kommentoi hankkeen roolia kansainvälisen tutkimusverkoston rakentamisessa: ”Kansainvälisten verkostojen rakentaminen vaatii luottamuksen rakentamista ja aikaa. Hankkeen avulla olemme voineet edesauttaa suhteiden luomista ja tutustumista tuomalla ihmisiä yhteen. Meillä on hyvät rakennuspalikat jatkaa tästä kansainvälisesti
Comments